Kaupungin talous täytyy saada kestävälle pohjalle

Yksi tärkeimmistä kriteereistä yritysten ja pitäjien myönteiselle kehitykselle on talouden kunto. Olen seurannut ja tallentanut kaupunkimme virallisia tilinpäätöksiä pitkään ja tehnyt niiden perusteella muun muassa seuraavan laatuisia huomioita.

Kaupungin saamat verotulot ovat pysyneet jatkuvasti Pirkanmaan keskiarvon paremmalle puolelle. Takavuosina tänne on onnistuttu saamaan hyviä menestyviä yrittäjiä. Viime vuosina on tällä rintamalla ollut vähän hiljaisempaa. Onneksi metsäteollisuus on pysynyt jatkuvasti vahvana.

Muutama vuosi sitten kaupungin saamat verotulot olivat noin 4 000 euroa asukasta kohden, eli 48 kunnan vertailussa viidenneksi korkeimmat. Verotulot ovat pysyneet hyvällä tasolla pitkään ja vuonna 2020 ne olivat 4 306 euroa asukasta kohden.

Kaupunkimme velat ovat keskiarvojen yläpuolella. Viime vuoden lopussa ne olivat 4 409 euroa asukasta kohden. Kun tähän lisätään kaupungin omistamien tytäryhtiöiden velat, nousee summa 7 332 euroon asukasta kohden. Melkoinen summa.

Velkaa saa olla paljonkin, jos rahat on sijoitettu niin, että rahoitettu kohde tuottaa itse lainanhoitokustannukset. Mänttä-Vilppulassa asia ei ole näin.

Viime vuoden tilinpäätös on hiukan ylijäämäinen, mutta jos ei oteta huomioon kertaluontoisia koronasta johtuvia tuloeriä ja verotulojen kompensaatiota, se olisi vähän päälle kolme miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kaupunkimme tilinpäätökset ovat olleet jo pitkän aikaa tämän verran tappiollisia, ja ne on saatu tasapainoon sekä vähän ylijäämäisiksikin kaupungin omaisuutta myymällä.

Talouden tasapainottaminen vaatisi viiden–kuuden miljoonan euron parannuksen. Tällä summalla selvittäisiin alijäämistä, pystyttäisiin lyhentämään lainoja ja investoimaan kaupungin kehittämiseen.

Mistä nämä rahat sitten voitaisiin saada? Keurusselän pohjoisrannalla sijaitsevan Keuruun asukasluku on suurin piirtein sama kuin meillä. Sote-menot siellä ovat noin kuusi miljoonaa euroa alhaisemmat.

Mänttä-Vilppulassa on ollut vuosien aikana useita toimikuntia, joiden tarkoitus on ollut laittaa talous kuntoon. Tähän mennessä ei olla onnistuttu.

Sen verran on kuitenkin tapahtunut, että lähes kaikki hallintokuntien menot ovat tällä hetkellä maakunnan keskiarvon alapuolella. Näistä ei säästöjä juurikaan enää pysty puristamaan. Jos tätä yritetään, joutuvat työntekijät liian lujille. Tämä aiheuttaa lisääntyviä sairauspoissaoloja, irtisanoutumisia ja palvelutason heikkenemistä.

Meidän sote-kustannukset ovat liian korkeat. Kun ulkoistamiseen aikoinaan lähdettiin, olivat kustannukset vuositasolla yli 40 miljoonaa euroa. Nyt olla 44–45 miljoonan euron tasolla. Ensimmäisessä sopimuksessa lähdettiin liikkeelle varsin korkealta tasolta ja sovittiin, etteivät kustannukset nouse. Näin ei käynyt.

Neljän viime vuoden aikana Mänttä-Vilppulan sote-menot ovat olleet vuositasolla keskimäärin 7,9 miljoonaa euroa yli Pirkanmaan keskiarvon.

Nyt kun sote-uudistusta maahamme tehdään, voitaisiin nämä pitkät ja kalliit ulkoistamissopimukset antaa hyvinvointialueille. Ne tuottaisivat tulevaisuudessa nämä elintärkeät palvelut ja laskuttaisivat kuntia tasapuolisesti väestömäärän mukaan. Tällä menettelyllä ratkaistaisiin Mänttä-Vilppulan talousongelmat.

Tauno Mäkelä

(Kirjoittaja on Mänttä-Vilppulan Keskustan pitkäaikainen valtuutettu ja ehdokkaana Kuntavaaleissa 2021)

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.